7. Vih±rak±rasikkh±pada½

365. Tena samayena buddho bhagav± kosambiya½ viharati ghosit±r±me. Tena kho pana samayena ±yasmato channassa upaµµh±ko gahapati ±yasmanta½ channa½ etadavoca– “vih±ravatthu½, bhante, j±n±hi ayyassa vih±ra½ k±r±pess±m²”ti. Atha kho ±yasm± channo vih±ravatthu½ sodhento aññatara½ cetiyarukkha½ ched±pesi g±map³jita½ nigamap³jita½ nagarap³jita½ janapadap³jita½ raµµhap³jita½. Manuss± ujjh±yanti khiyyanti vip±centi– “kathañhi n±ma samaº± sakyaputtiy± cetiyarukkha½ ched±pessanti g±map³jita½ nigamap³jita½ nagarap³jita½ janapadap³jita½ raµµhap³jita½! Ekindriya½ samaº± sakyaputtiy± j²va½ viheµhent²” [viheµhessanti (katthaci)] ti. Assosu½ kho bhikkh³ tesa½ manuss±na½ ujjh±yant±na½ khiyyant±na½ vip±cent±na½. Ye te bhikkh³ appicch±…pe… te ujjh±yanti khiyyanti vip±centi– “kathañhi n±ma ±yasm± channo cetiyarukkha½ ched±pessati g±map³jita½…pe… raµµhap³jitan”ti! Atha kho te bhikkh³ ±yasmanta½ channa½ anekapariy±yena vigarahitv± bhagavato etamattha½ ±rocesu½…pe… “sacca½ kira tva½, channa, cetiyarukkha½ ched±pesi g±map³jita½…pe… raµµhap³jitan”ti? “Sacca½, bhagav±”ti. Vigarahi buddho bhagav±…pe… “kathañhi n±ma tva½, moghapurisa, cetiyarukkha½ ched±pessasi g±map³jita½ nigamap³jita½ nagarap³jita½ janapadap³jita½ raµµhap³jita½! J²vasaññino hi, moghapurisa, manuss± rukkhasmi½. Neta½, moghapurisa appasann±na½ v± pas±d±ya…pe… evañca pana, bhikkhave, ima½ sikkh±pada½ uddiseyy±tha–
366. “Mahallaka½ pana bhikkhun± vih±ra½ k±rayam±nena sass±mika½ attuddesa½ bhikkh³ abhinetabb± vatthudesan±ya. Tehi bhikkh³hi vatthu desetabba½ an±rambha½ saparikkamana½. S±rambhe ce bhikkhu vatthusmi½ aparikkamane mahallaka½ vih±ra½ k±reyya bhikkh³ v± anabhineyya vatthudesan±ya, saªgh±diseso”ti.
367. Mahallako n±ma vih±ro sass±miko vuccati.
Vih±ro n±ma ullitto v± hoti avalitto v± ullitt±valitto v±.
K±rayam±nen±ti karonto v± k±r±pento v±.
Sass±mikanti añño koci s±miko hoti itth² v± puriso v± gahaµµho v± pabbajito v±.
Attuddesanti attano atth±ya.
Bhikkh³ abhinetabb± vatthudesan±y±ti tena vih±rak±rakena bhikkhun± vih±ravatthu½ sodhetv± saªgha½ upasaªkamitv± eka½sa½ uttar±saªga½ karitv± vu¹¹h±na½ bhikkh³na½ p±de vanditv± ukkuµika½ nis²ditv± añjali½ paggahetv± evamassa vacan²yo– “aha½, bhante, mahallaka½ vih±ra½ kattuk±mo sass±mika½ attuddesa½. Soha½, bhante, saªgha½ vih±ravatthu-olokana½ y±c±m²”ti. Dutiyampi y±citabb±. Tatiyampi y±citabb±. Sace sabbo saªgho ussahati vih±ravatthu½ oloketu½ sabbena saªghena oloketabba½. No ce sabbo saªgho ussahati vih±ravatthu½ oloketu½, ye tattha honti bhikkh³ byatt± paµibal± s±rambha½ an±rambha½ saparikkamana½ aparikkamana½ j±nitu½ te y±citv± sammannitabb±. Evañca pana, bhikkhave, sammannitabb±. Byattena bhikkhun± paµibalena saªgho ñ±petabbo–
368. “Suº±tu me, bhante, saªgho. Aya½ itthann±mo bhikkhu mahallaka½ vih±ra½ kattuk±mo sass±mika½ attuddesa½. So saªgha½ vih±ravatthu-olokana½ y±cati. Yadi saªghassa pattakalla½, saªgho itthann±mañca itthann±mañca bhikkhu sammanneyya itthann±massa bhikkhuno vih±ravatthu½ oloketu½. Es± ñatti.
“Suº±tu me, bhante, saªgho. Aya½ itthann±mo bhikkhu mahallaka½ vih±ra½ kattuk±mo sass±mika½ attuddesa½. So saªgha½ vih±ravatthu-olokana½ y±cati. Saªgho itthann±mañca itthann±mañca bhikkh³ sammannati itthann±massa bhikkhuno vih±ravatthu½ oloketu½. Yass±yasmato khamati itthann±massa ca itthann±massa ca bhikkh³na½ sammuti itthann±massa bhikkhuno vih±ravatthu½ oloketu½, so tuºhassa; yassa nakkhamati, so bh±seyya.
“Sammat± saªghena itthann±mo ca itthann±mo ca bhikkh³ itthann±massa bhikkhuno vih±ravatthu½ oloketu½. Khamati saªghassa, tasm± tuºh², evameta½ dh±ray±m²”ti.
369. Tehi sammatehi bhikkh³hi tattha gantv± vih±ravatthu oloketabba½; s±rambha½ an±rambha½ saparikkamana½ aparikkamana½ j±nitabba½. Sace s±rambha½ hoti aparikkamana½, ‘m±yidha kar²’ti vattabbo. Sace an±rambha½ hoti saparikkamana½, saªghassa ±rocetabba½– ‘an±rambha½ saparikkamanan’ti Tena vih±rak±rakena bhikkhun± saªgha½ upasaªkamitv± eka½sa½ uttar±saªga½ karitv± vu¹¹h±na½ bhikkh³na½ p±de vanditv± ukkuµika½ nis²ditv± añjali½ paggahetv± evamassa vacan²yo– “aha½, bhante, mahallaka½ vih±ra½ kattuk±mo sass±mika½ attuddesa½ Soha½, bhante, saªgha½ vih±ravatthudesana½ y±c±m²”ti. Dutiyampi y±citabb±. Tatiyampi y±citabb±. Byattena bhikkhun± paµibalena saªgho ñ±petabbo–
370. “Suº±tu me, bhante, saªgho. Aya½ itthann±mo bhikkhu mahallaka½ vih±ra½ kattuk±mo sass±mika½ attuddesa½. So saªgha½ vih±ravatthudesana½ y±cati. Yadi saªghassa pattakalla½, saªgho itthann±massa bhikkhuno vih±ravatthu½ deseyya. Es± ñatti.
“Suº±tu me, bhante, saªgho. Aya½ itthann±mo bhikkhu mahallaka½ vih±ra½ kattuk±mo sass±mika½ attuddesa½. So saªgha½ vih±ravatthudesana½ y±cati. Saªgho itthann±massa bhikkhuno vih±ravatthu½ deseti. Yass±yasmato khamati itthann±massa bhikkhuno vih±ravatthussa desan±, so tuºhassa; yassa nakkhamati, so bh±seyya.
“Desita½ saªghena itthann±massa bhikkhuno vih±ravatthu½. Khamati saªghassa, tasm± tuºh², evameta½ dh±ray±m²”ti.
371. S±rambha½ n±ma kipillik±na½ v± ±sayo hoti, upacik±na½ v± ±sayo hoti, und³r±na½ v±…pe… ah²na½ v± vicchik±na½ v± satapad²na½ v± hatth²na½ v± ass±na½ v± s²h±na½ v± byaggh±na½ v± d²p²na½ v± acch±na½ v± taracch±na½ v± ±sayo hoti, yesa½ kesañci tiracch±nagat±na½ p±º±na½ ±sayo hoti, pubbaººanissita½ v± hoti, aparaººanissita½ v± hoti, abbh±gh±tanissita½ v± hoti, ±gh±tananissita½ v± hoti, sus±nanissita½ v± hoti, uyy±nanissita½ v± hoti, r±javatthunissita½ v± hoti, hatthis±l±nissita½ v± hoti, assas±l±nissita½ v± hoti, bandhan±g±ranissita½ v± hoti, p±n±g±ranissita½ v± hoti, s³nanissita½ v± hoti, racch±nissita½ v± hoti, caccaranissita½ v± hoti, sabh±nissita½ v± hoti, sa½saraºanissita½ v± hoti. Eta½ s±rambha½ n±ma.
Aparikkamana½ n±ma na sakk± hoti yath±yuttena sakaµena anuparigantu½, samant± nisseºiy± anuparigantu½. Eta½ aparikkamana½ n±ma.
An±rambha½ n±ma na kipillik±na½ v± ±sayo hoti…pe… na sa½saraºanissita½ v± hoti. Eta½ an±rambha½ n±ma.
Saparikkamana½ n±ma sakk± hoti yath±yuttena sakaµena anuparigantu½, samant± nisseºiy± anuparigantu½. Eta½ saparikkamana½ n±ma.
Mahallako n±ma vih±ro sass±miko vuccati.
Vih±ro n±ma ullitto v± hoti avalitto v± ullitt±valitto v±.
K±reyy±ti karoti v± k±r±peti v±.
Bhikkh³ v± anabhineyya vatthudesan±y±ti ñattidutiyena kammena vih±ravatthu½ na des±petv± karoti v± k±r±peti v±, payoge dukkaµa½. Eka½ piº¹a½ an±gate, ±patti thullaccayassa Tasmi½ piº¹e ±gate, ±patti saªgh±disesassa.
Saªgh±disesoti…pe… tenapi vuccati– ‘saªgh±diseso’ti.
372. Bhikkhu vih±ra½ karoti adesitavatthuka½ s±rambha½ aparikkamana½, ±patti saªgh±disesena dvinna½ dukkaµ±na½. Bhikkhu vih±ra½ karoti adesitavatthuka½ s±rambha½ saparikkamana½, ±patti saªgh±disesena dukkaµassa. Bhikkhu vih±ra½ karoti adesitavatthuka½ an±rambha½ aparikkamana½, ±patti saªgh±disesena dukkaµassa. Bhikkhu vih±ra½ karoti adesitavatthuka½ an±rambha½ saparikkamana½, ±patti saªgh±disesassa.
Bhikkhu vih±ra½ karoti desitavatthuka½ s±rambha½ aparikkamana½, ±patti dvinna½ dukkaµ±na½. Bhikkhu vih±ra½ karoti desitavatthuka½ s±rambha½ saparikkamana½, ±patti dukkaµassa. Bhikkhu vih±ra½ karoti desitavatthuka½ an±rambha½ aparikkamana½, ±patti dukkaµassa. Bhikkhu vih±ra½ karoti desitavatthuka½ an±rambha½ saparikkamana½, an±patti.
373. Bhikkhu sam±disati– “vih±ra½ me karoth±”ti. Tassa vih±ra½ karonti adesitavatthuka½ s±rambha½ aparikkamana½, ±patti saªgh±disesena dvinna½ dukkaµ±na½…pe… s±rambha½ saparikkamana½, ±patti saªgh±disesena dukkaµassa…pe… an±rambha½ aparikkamana½, ±patti saªgh±disesena dukkaµassa…pe… an±rambha½ saparikkamana½, ±patti saªgh±disesassa.
Bhikkhu sam±disati– “vih±ra½ me karoth±”ti. Tassa vih±ra½ karonti desitavatthuka½ s±rambha½ aparikkamana½, ±patti dvinna½ dukkaµ±na½…pe… s±rambha½ saparikkamana½, ±patti dukkaµassa…pe… an±rambha½ aparikkamana½, ±patti dukkaµassa…pe… an±rambha½ saparikkamana½, an±patti.
374. Bhikkhu sam±disitv± pakkamati– “vih±ra½ me karoth±”ti. Na ca sam±disati– “desitavatthuko ca hotu an±rambho ca saparikkamano c±”ti. Tassa vih±ra½ karonti adesitavatthuka½ s±rambha½ aparikkamana½, ±patti saªgh±disesena dvinna½ dukkaµ±na½…pe… s±rambha½ saparikkamana½, ±patti saªgh±disesena dukkaµassa…pe… an±rambha½ aparikkamana½, ±patti saªgh±disesena dukkaµassa…pe… an±rambha½ saparikkamana½, ±patti saªgh±disesassa.
Bhikkhu sam±disitv± pakkamati– “vih±ra½ me karoth±”ti. Na ca sam±disati– “desitavatthuko ca hotu an±rambho ca saparikkamano c±”ti. Tassa vih±ra½ karonti desitavatthuka½ s±rambha½ aparikkamana½, ±patti dvinna½ dukkaµ±na½…pe… s±rambha½ saparikkamana½, ±patti dukkaµassa…pe… an±rambha½ aparikkamana½, ±patti dukkaµassa…pe… an±rambha½ saparikkamana½, an±patti.
375. Bhikkhu sam±disitv± pakkamati– “vih±ra½ me karoth±”ti. Sam±disati ca– “desitavatthuko ca hotu an±rambho ca saparikkamano c±”ti. Tassa vih±ra½ karonti adesitavatthuka½ s±rambha½ aparikkamana½. So suº±ti– “vih±ro kira me kayirati adesitavatthuko s±rambho aparikkamano”ti. Tena bhikkhun± s±ma½ v± gantabba½ d³to v± p±hetabbo– “desitavatthuko ca hotu an±rambho ca saparikkamano c±”ti …pe… “desitavatthuko ca hotu an±rambho c±”ti…pe… “desitavatthuko ca hotu saparikkamano c±”ti …pe… “desitavatthuko hot³”ti. No ce s±ma½ v± gaccheyya d³ta½ v± pahiºeyya, ±patti dukkaµassa.
Bhikkhu sam±disitv± pakkamati– “vih±ra½ me karoth±”ti. Sam±disati ca– “desitavatthuko ca hotu an±rambho ca saparikkamano c±”ti. Tassa vih±ra½ karonti desitavatthuka½ s±rambha½ aparikkamana½. So suº±ti– “vih±ro kira me kayirati desitavatthuko s±rambho aparikkamano”ti. Tena bhikkhun± s±ma½ v± gantabba½ d³to v± p±hetabbo– “an±rambho ca hotu saparikkamano c±”ti…pe… “an±rambho hot³”ti “saparikkamano hot³”ti, an±patti.
376. Bhikkhu sam±disitv± pakkamati– “vih±ra½ me karoth±”ti. Sam±disati ca– “desitavatthuko ca hotu an±rambho ca saparikkamano c±”ti. Tassa vih±ra½ karonti adesitavatthuka½ s±rambha½ aparikkamana½, ±patti k±ruk±na½ tiººa½ dukkaµ±na½…pe… s±rambha½ saparikkamana½, ±patti k±ruk±na½ dvinna½ dukkaµ±na½…pe… an±rambha½ aparikkamana½, ±patti k±ruk±na½ dvinna½ dukkaµ±na½…pe… an±rambha½ saparikkamana½, ±patti k±ruk±na½ dukkaµassa.
Bhikkhu sam±disitv± pakkamati– “vih±ra½ me karoth±”ti. Sam±disati ca– “desitavatthuko ca hotu an±rambho ca saparikkamano c±”ti. Tassa vih±ra½ karonti desitavatthuka½ s±rambha½ aparikkamana½ ±patti k±ruk±na½ dvinna½ dukkaµ±na½…pe… s±rambha½ saparikkamana½, ±patti k±ruk±na½ dukkaµassa…pe… an±rambha½ aparikkamana½, ±patti k±ruk±na½ dukkaµassa…pe… an±rambha½ saparikkamana½, an±patti.
377. Bhikkhu sam±disitv± pakkamati– “vih±ra½ me karoth±”ti. Tassa vih±ra½ karonti adesitavatthuka½ s±rambha½ aparikkamana½. So ce vippakate ±gacchati, tena bhikkhun± so vih±ro aññassa v± d±tabbo bhinditv± v± puna k±tabbo. No ce aññassa v± dadeyya bhinditv± v± puna k±reyya, ±patti saªgh±disesena dvinna½ dukkaµ±na½…pe… s±rambha½ saparikkamana½, ±patti saªgh±disesena dukkaµassa…pe… an±rambha½ aparikkamana½, ±patti saªgh±disesena dukkaµassa…pe… an±rambha½ saparikkamana½, ±patti saªgh±disesassa.
Bhikkhu sam±disitv± pakkamati– “vih±ra½ me karoth±”ti. Tassa vih±ra½ karonti desitavatthuka½ s±rambha½ aparikkamana½. So ce vippakate ±gacchati, tena bhikkhun± so vih±ro aññassa v± d±tabbo bhinditv± v± puna k±tabbo. No ce aññassa v± dadeyya bhinditv± v± puna k±reyya, ±patti dvinna½ dukkaµ±na½…pe… s±rambha½ saparikkamana½, ±patti dukkaµassa…pe… an±rambha½ aparikkamana½, ±patti dukkaµassa…pe… an±rambha½ saparikkamana½, an±patti.
378. Attan± vippakata½ attan± pariyos±peti, ±patti saªgh±disesassa
Attan± vippakata½ parehi pariyos±peti, ±patti saªgh±disesassa.
Parehi vippakata½ attan± pariyos±peti, ±patti saªgh±disesassa.
Parehi vippakata½ parehi pariyos±peti, ±patti saªgh±disesassa.
379. An±patti leºe guh±ya tiºakuµik±ya aññassatth±ya v±s±g±ra½ µhapetv± sabbattha. An±patti ummattakassa, ±dikammikass±ti.

Vih±rak±rasikkh±pada½ niµµhita½ sattama½.