[118] 8. Vaµµaj±takavaŗŗan±

N±cintayanto purisoti ida½ satth± jetavane viharanto uttaraseµµhiputta½ ±rabbha kathesi. S±vatthiya½ kira uttaraseµµhi n±ma ahosi mah±vibhavo. Tassa bhariy±ya kucchiya½ eko puńńav± satto brahmalok± cavitv± paµisandhi½ gahetv± vayappatto abhir³po p±s±diko ahosi brahmavaŗŗ². Atha ekadivasa½ s±vatthiya½ kattikachaŗe nakkhatte ghuµµhe sabbo loko nakkhattanissito ahosi. Tassa sah±yak± ańńe seµµhiputt± sapaj±patik± ahesu½. Uttaraseµµhiputtassa pana d²gharatta½ brahmaloke vasitatt± kilesesu citta½ na all²yati. Athassa sah±yak± “uttaraseµµhiputtassapi eka½ itthi½ ±netv± nakkhatta½ k²¼iss±m±”ti sammantayitv± ta½ upasaŖkamitv± “samma, imasmi½ nagare kattikachaŗo ghuµµho, tuyhampi eka½ itthi½ ±netv± nakkhatta½ k²¼iss±m±”ti ±ha½su. “Na me attho itthiy±”ti ca vuttepi punappuna½ nibandhitv± sampaµicch±petv± eka½ vaŗŗad±si½ sabb±laŖk±rapaµimaŗ¹ita½ katv± tassa ghara½ netv± “tva½ seµµhiputtassa santika½ gacch±”ti sayanighara½ pesetv± nikkhami½su. Ta½ sayanighara½ paviµµhampi seµµhiputto neva oloketi, n±lapati. S± cintesi “aya½ eva½ r³pasobhaggappatta½ uttamavil±sasampanna½ ma½ neva oloketi, n±lapati, id±ni na½ attano itthikuttal²l±ya olok±pess±m²”ti itthil²la½ dassent² pahaµµh±k±rena aggadante vivaritv± hasita½ ak±si. Seµµhiputto oloketv± dantaµµhike nimitta½ gaŗhi. Athassa aµµhikasańń± uppajji, sakalampi ta½ sar²ra½ aµµhikasaŖkhalik± viya pańń±yi. So tass± paribbaya½ datv± “gacch±”ti uyyojesi.
Ta½ tassa ghar± otiŗŗa½ eko issaro antarav²thiya½ disv± paribbaya½ datv± attano ghara½ nesi, satt±he v²tivatte nakkhatta½ osita½. Vaŗŗad±siy± m±t± dh²tu ±gamana½ adisv± seµµhiputt±na½ santika½ gantv± “kaha½ s±”ti pucchi. Te uttaraseµµhiputtassa ghara½ gantv± “kaha½ s±”ti pucchi½su. “TaŖkhaŗańńeva tass± paribbaya½ datv± uyyojesin”ti. Athass± m±t± rodant² “dh²tara½ me na pass±mi, dh²tara½ me sam±neth±”ti uttaraseµµhiputta½ ±d±ya rańńo santika½ agam±si. R±j± aµµa½ vinicchinanto “ime te seµµhiputt± vaŗŗad±si½ ±netv± tuyha½ ada½s³”ti pucchi. “¾ma, dev±”ti. “Id±ni s± kahan”ti? “Na j±n±mi, taŖkhaŗańńeva na½ uyyojesin”ti. “Id±ni ta½ sam±netu½ sakkos²”ti? “Na sakkomi, dev±”ti. R±j± “sace sam±netu½ na sakkoti, r±j±ŗamassa karoth±”ti ±ha. Atha na½ pacch±b±ha½ bandhitv± “r±j±ŗa½ kariss±m±”ti gahetv± pakkami½su. “Seµµhiputta½ kira vaŗŗad±si½ sam±netu½ asakkonta½ r±j± r±j±ŗa½ k±ret²”ti sakalanagara½ ekakol±hala½ ahosi. Mah±jano ure hatthe µhapetv± “ki½ n±meta½, s±mi, attano te ananucchavika½ laddhan”ti paridevati. Seµµhipi puttassa pacchato pacchato paridevanto gacchati.
Seµµhiputto cintesi “ida½ mayha½ evar³pa½ dukkha½ ag±re vasanabh±vena uppanna½. Sace ito mucciss±mi, mah±gotamasamm±sambuddhassa santike pabbajiss±m²”ti. S±pi kho vaŗŗad±s² ta½ kol±halasadda½ sutv± “ki½saddo n±meso”ti pucchitv± ta½ pavatti½ sutv± vegena otaritv± “ussaratha, ussaratha, s±m², ma½ r±japuris±na½ daµµhu½ deth±”ti att±na½ dassesi. R±japuris± ta½ disv± m±tara½ paµicch±petv± seµµhiputta½ muńcitv± pakkami½su. So sah±yakaparivutova nadi½ gantv± sas²sa½ nh±yitv± geha½ gantv± bhuttap±tar±so m±t±pitaro vanditv± pabbajja½ anuj±n±petv± c²varas±µake ±d±ya mahantena pariv±rena satthu santika½ gantv± vanditv± pabbajja½ y±citv± pabbajjańca upasampadańca labhitv± avissaµµhakammaµµh±no vipassana½ va¹¹hetv± na cirasseva arahatte patiµµh±si.
Athekadivasa½ dhammasabh±ya½ sannipatit± bhikkh³ “±vuso, uttaraseµµhiputto attano bhaye uppanne s±sanassa guŗa½ j±nitv± ‘imamh± dukkh± muccam±no pabbajiss±m²’ti cintetv± tena sucintitena maraŗamutto ceva, pabbajito ca aggaphale patiµµhito”ti tassa guŗakatha½ kathesu½. Satth± ±gantv± “k±ya nuttha, bhikkhave, etarahi kath±ya sannisinn±”ti pucchitv± “im±ya n±m±”ti vutte “na, bhikkhave, uttaraseµµhiputtova attano bhaye uppanne ‘imin± up±yena imamh± dukkh± mucciss±m²’ti cintetv± maraŗabhay± mutto, at²te paŗ¹it±pi attano bhaye uppanne ‘imin± up±yena imamh± dukkh± mucciss±m±’ti cintetv± maraŗabhayato mucci½suyev±”ti vatv± at²ta½ ±hari.
At²te b±r±ŗasiya½ brahmadatte rajja½ k±rente bodhisatto cutipaµisandhivasena parivattanto vaµµakayoniya½ nibbatti. Tad± eko vaµµakaluddako arańń± bah³ vaµµake ±haritv± gehe µhapetv± gocara½ datv± m³la½ gahetv± ±gat±gat±na½ hatthe vaµµake vikkiŗanto j²vika½ kappeti. So ekadivasa½ bah³hi vaµµakehi saddhi½ bodhisattampi gahetv± ±nesi. Bodhisatto cintesi “sac±ha½ imin± dinna½ gocarańca p±n²yańca paribhuńjiss±mi, aya½ ma½ gahetv± ±gat±na½ manuss±na½ dassati. Sace pana na paribhuńjiss±mi, aha½ mil±yiss±mi, atha ma½ mil±yanta½ disv± manuss± na gaŗhissanti. Eva½ me sotthi bhavissati, ima½ up±ya½ kariss±m²”ti. So tath± karonto mil±yitv± aµµhicammamatto ahosi. Manuss± ta½ disv± na gaŗhi½su. Luddako bodhisatta½ µhapetv± sesesu vaµµakesu parikkh²ŗesu pacchi½ n²haritv± dv±re µhapetv± bodhisatta½ hatthatale katv± “ki½ nu kho aya½ vaµµako”ti cintetv± oloketu½ ±raddho. Athassa pamattabh±va½ ńatv± bodhisatto pakkhe pas±retv± uppatitv± arańńameva gato. Ańńe vaµµak± ta½ disv± “ki½ nu kho na pańń±yasi, kaha½ gatos²”ti pucchitv± “luddakena gahitomh²”ti vutte “kinti katv± muttos²”ti pucchi½su. Bodhisatto “aha½ tena dinna½ gocara½ aggahetv± p±n²ya½ apivitv± up±yacint±ya mutto”ti vatv± ima½ g±tham±ha–
118. “N±cintayanto puriso, visesamadhigacchati;
cintitassa phala½ passa, muttosmi vadhabandhan±”ti.
Tatth±ya½ piŗ¹attho– puriso dukkha½ patv± “imin± n±ma up±yena imamh± dukkh± mucciss±m²”ti acintayanto attano dukkh± mokkhasaŖkh±ta½ visesa½ n±dhigacchati. Id±ni pana may± cintitakammassa phala½ passa. Teneva up±yena muttosmi vadhabandhan±, maraŗato ca bandhanato ca muttosmi ahanti. Eva½ bodhisatto attan± katak±raŗa½ ±cikkhi.
Satth± ima½ dhammadesana½ ±haritv± j±taka½ samodh±nesi– “tad± maraŗamutto vaµµako ahameva ahosin”ti.

Vaµµaj±takavaŗŗan± aµµham±.