5. Sukkadhammasutta½

42. Vuttañheta½ bhagavat±, vuttamarahat±ti me suta½–
“Dveme, bhikkhave, sukk± dhamm± loka½ p±lenti. Katame dve? Hir² [hiri (s². sy±. ka½. p².)] ca, ottappañca. Ime ce, bhikkhave, dve sukk± dhamm± loka½ na p±leyyu½, nayidha paññ±yetha m±t±ti v± m±tucch±ti v± m±tul±n²ti v± ±cariyabhariy±ti v± gar³na½ d±r±ti v±. Sambheda½ loko agamissa yath± aje¼ak± kukkuµas³kar± soºasiªg±l± [soºasig±l± (s². sy±. ka½. p².)]. Yasm± ca kho, bhikkhave, ime dve sukk± dhamm± loka½ p±lenti tasm± paññ±yati m±t±ti v± m±tucch±ti v± m±tul±n²ti v± ±cariyabhariy±ti v± gar³na½ d±r±ti v±”ti. Etamattha½ bhagav± avoca. Tattheta½ iti vuccati–
“Yesa½ ce hiri-ottappa½, sabbad± ca na vijjati;
vokkant± sukkam³l± te, j±timaraºag±mino.
“Yesañca hiri-ottappa½, sad± samm± upaµµhit±;
vir³¼habrahmacariy± te, santo kh²ºapunabbhav±”ti.
Ayampi attho vutto bhagavat±, iti me sutanti. Pañcama½.