8. Dutiyamah±pañh±sutta½

28. Eka½ samaya½ bhagav± kajaªgal±ya½ viharati ve¼uvane. Atha kho sambahul± kajaªgalak± up±sak± yena kajaªgalik± bhikkhun² tenupasaªkami½su; upasaªkamitv± kajaªgalika½ bhikkhuni½ abhiv±detv± ekamanta½ nis²di½su. Ekamanta½ nisinn± kho kajaªgalak± up±sak± kajaªgalika½ bhikkhuni½ etadavocu½–
“Vuttamida½, ayye, bhagavat± mah±pañhesu– ‘eko pañho eko uddeso eka½ veyy±karaºa½, dve pañh± dve uddes± dve veyy±karaº±ni, tayo pañh± tayo uddes± t²ºi veyy±karaº±ni, catt±ro pañh± catt±ro uddes± catt±ri veyy±karaº±ni, pañca pañh± pañcuddes± pañca veyy±karaº±ni, cha pañh± cha uddes± cha veyy±karaº±ni, satta pañh± sattuddes± satta veyy±karaº±ni, aµµha pañh± aµµhuddes± aµµha veyy±karaº±ni, nava pañh± navuddes± nava veyy±karaº±ni, dasa pañh± dasuddes± dasa veyy±karaº±n²’ti. Imassa nu kho, ayye, bhagavat± sa½khittena bh±sitassa katha½ vitth±rena attho daµµhabbo”ti?
“Na kho paneta½, ±vuso, bhagavato sammukh± suta½ sammukh± paµiggahita½, napi manobh±van²y±na½ bhikkh³na½ sammukh± suta½ sammukh± paµiggahita½; api ca, yath± mettha kh±yati ta½ suº±tha, s±dhuka½ manasi karotha, bh±siss±m²”ti. “Eva½, ayye”ti, kho kajaªgalak± up±sak± kajaªgalik±ya bhikkhuniy± paccassosu½. Kajaªgalik± bhikkhun² etadavoca–
“‘Eko pañho eko uddeso eka½ veyy±karaºan’ti, iti kho paneta½ vutta½ bhagavat±. Kiñceta½ paµicca vutta½? Ekadhamme, ±vuso, bhikkhu samm± nibbindam±no samm± virajjam±no samm± vimuccam±no samm± pariyantadass±v² sammadattha½ abhisamecca diµµheva dhamme dukkhassantakaro hoti. Katamasmi½ ekadhamme? Sabbe satt± ±h±raµµhitik±– imasmi½ kho, ±vuso, ekadhamme bhikkhu samm± nibbindam±no samm± virajjam±no samm± vimuccam±no samm± pariyantadass±v² sammadattha½ abhisamecca diµµheva dhamme dukkhassantakaro hoti. ‘Eko pañho eko uddeso eka½ veyy±karaºanti, iti ya½ ta½ vutta½ bhagavat± idameta½ paµicca vutta½.
“‘Dve pañh± dve uddes± dve veyy±karaº±n²’ti iti, kho paneta½ vutta½ bhagavat±. Kiñceta½ paµicca vutta½? Dv²su, ±vuso, dhammesu bhikkhu samm± nibbindam±no samm± virajjam±no samm± vimuccam±no samm± pariyantadass±v² sammadattha½ abhisamecca diµµheva dhamme dukkhassantakaro hoti. Katamesu dv²su? N±me ca r³pe ca…pe… katamesu t²su? T²su vedan±su– imesu kho, ±vuso, t²su dhammesu bhikkhu samm± nibbindam±no samm± virajjam±no samm± vimuccam±no samm± pariyantadass±v² sammadattha½ abhisamecca diµµheva dhamme dukkhassantakaro hoti. ‘Tayo pañh± tayo uddes± t²ºi veyy±karaº±n²’ti, iti ya½ ta½ vutta½ bhagavat± idameta½ paµicca vutta½.
“‘Catt±ro pañh± catt±ro uddes± catt±ri veyy±karaº±n²’ti, iti kho paneta½ vutta½ bhagavat±. Kiñceta½ paµicca vutta½? Cat³su, ±vuso, dhammesu bhikkhu samm± subh±vitacitto samm± pariyantadass±v² sammadattha½ abhisamecca diµµheva dhamme dukkhassantakaro hoti. Katamesu cat³su? Cat³su satipaµµh±nesu– imesu kho, ±vuso, cat³su dhammesu bhikkhu samm± subh±vitacitto samm± pariyantadass±v² sammadattha½ abhisamecca diµµheva dhamme dukkhassantakaro hoti. ‘Catt±ro pañh± catt±ro uddes± catt±ri veyy±karaº±n²’ti, iti ya½ ta½ vutta½ bhagavat± idameta½ paµicca vutta½.
“‘Pañca pañh± pañcuddes± pañca veyy±karaº±n²’ti, iti kho paneta½ vutta½ bhagavat±. Kiñceta½ paµicca vutta½? Pañcasu, ±vuso, dhammesu bhikkhu samm± subh±vitacitto samm± pariyantadass±v² sammadattha½ abhisamecca diµµheva dhamme dukkhassantakaro hoti. Katamesu pañcasu? Pañcasu indriyesu…pe… katamesu chasu? Chasu nissaraº²y±su dh±t³su…pe… katamesu sattasu? Sattasu bojjhaªgesu…pe… katamesu aµµhasu? Aµµhasu ariya-aµµhaªgikamaggesu– imesu kho, ±vuso, aµµhasu dhammesu bhikkhu samm± subh±vitacitto samm± pariyantadass±v² sammadattha½ abhisamecca diµµheva dhamme dukkhassantakaro hoti. ‘Aµµha pañh± aµµhuddes± aµµha veyy±karaº±n²’ti, iti ya½ ta½ vutta½ bhagavat± idameta½ paµicca vutta½.
“‘Nava pañh± navuddes± nava veyy±karaº±n²’ti, iti kho paneta½ vutta½ bhagavat±. Kiñceta½ paµicca vutta½? Navasu, ±vuso, dhammesu bhikkhu samm± nibbindam±no samm± virajjam±no samm± vimuccam±no samm± pariyantadass±v² sammadattha½ abhisamecca diµµheva dhamme dukkhassantakaro hoti. Katamesu navasu? Navasu satt±v±sesu– imesu kho, ±vuso, navasu dhammesu bhikkhu samm± nibbindam±no samm± virajjam±no samm± vimuccam±no samm± pariyantadass±v² sammadattha½ abhisamecca diµµheva dhamme dukkhassantakaro hoti. ‘Nava pañh± navuddes± nava veyy±karaº±n²’ti, iti ya½ ta½ vutta½ bhagavat± idameta½ paµicca vutta½.
“‘Dasa pañh± dasuddes± dasa veyy±karaº±n²’ti, iti kho paneta½ vutta½ bhagavat±. Kiñceta½ paµicca vutta½? Dasasu, ±vuso, dhammesu bhikkhu samm± subh±vitacitto samm± pariyantadass±v² sammadattha½ abhisamecca diµµheva dhamme dukkhassantakaro hoti. Katamesu dasasu? Dasasu kusalesu kammapathesu– imesu kho, ±vuso, dasasu dhammesu bhikkhu samm± subh±vitacitto samm± pariyantadass±v² sammadattha½ abhisamecca diµµheva dhamme dukkhassantakaro hoti. ‘Dasa pañh± dasuddes± dasa veyy±karaº±n²’ti, iti ya½ ta½ vutta½ bhagavat± idameta½ paµicca vutta½.
“Iti kho, ±vuso, ya½ ta½ vutta½ bhagavat± sa½khittena bh±sit±su mah±pañh±su– ‘eko pañho eko uddeso eka½ veyy±karaºa½…pe… dasa pañh± dasuddes± dasa veyy±karaº±n²’ti, imassa kho aha½, ±vuso, bhagavat± sa½khittena bh±sitassa eva½ vitth±rena attha½ ±j±n±mi. ¾kaªkham±n± ca pana tumhe, ±vuso, bhagavantaññeva upasaªkamitv± etamattha½ paµipuccheyy±tha. Yath± vo [yath± kho (ka.), yath± no (bah³su) a. ni. 10.115, 172 pana p±µhabhedo natthi] bhagav± by±karoti tath± na½ dh±reyy±th±”ti. “Eva½, ayye”ti kho kajaªgalak± up±sak± kajaªgalik±ya kho bhikkhuniy± bh±sita½ abhinanditv± anumoditv± uµµh±y±san± kajaªgalika½ bhikkhuni½ abhiv±detv± padakkhiºa½ katv± yena bhagav± tenupasaªkami½su; upasaªkamitv± bhagavanta½ abhiv±detv± ekamanta½ nis²di½su. Ekamanta½ nisinn± kho kajaªgalak± up±sak± y±vatako ahosi kajaªgalik±ya bhikkhuniy± saddhi½ kath±sall±po, ta½ sabba½ bhagavato ±rocesu½.
“S±dhu s±dhu, gahapatayo! Paº¹it±, gahapatayo, kajaªgalik± bhikkhun². Mah±paññ±, gahapatayo, kajaªgalik± bhikkhun². Mañcepi tumhe, gahapatayo, upasaªkamitv± etamattha½ paµipuccheyy±tha, ahampi ceta½ evameva½ [evameva (ka.) ma. ni. 1.205 passitabba½] by±kareyya½ yath± ta½ kajaªgalik±ya bhikkhuniy± by±kata½. Eso ceva tassa [eso cevetassa (ma. ni. 1.205)] attho. Evañca na½ dh±reyy±th±”ti. Aµµhama½.