6. S±riputtasutta½

214. Eka½ samaya½ ±yasm± s±riputto s±vatthiya½ viharati jetavane an±thapiº¹ikassa ±r±me. Tena kho pana samayena ±yasm± s±riputto bhikkh³ dhammiy± kath±ya sandasseti sam±dapeti samuttejeti sampaha½seti poriy± v±c±ya vissaµµh±ya anelagal±ya [ane¼agal±ya (s². ka.), anelaga¼±ya (sy±. ka½. p².)] atthassa viññ±paniy±. Te ca bhikkh³ aµµhi½ katv± manasi katv± sabbacetas± samann±haritv± ohitasot± dhamma½ suºanti. Atha kho ±yasmato vaªg²sassa etadahosi– “aya½ kho ±yasm± s±riputto bhikkh³ dhammiy± kath±ya sandasseti sam±dapeti samuttejeti sampaha½seti poriy± v±c±ya vissaµµh±ya anelagal±ya atthassa viññ±paniy±. Te ca bhikkh³ aµµhi½ katv± manasi katv± sabbacetas± samann±haritv± ohitasot± dhamma½ suºanti. Ya½n³n±ha½ ±yasmanta½ s±riputta½ sammukh± s±rupp±hi g±th±hi abhitthaveyyan”ti.
Atha kho ±yasm± vaªg²so uµµh±y±san± eka½sa½ uttar±saªga½ karitv± yen±yasm± s±riputto tenañjali½ paº±metv± ±yasmanta½ s±riputta½ etadavoca– “paµibh±ti ma½, ±vuso s±riputta, paµibh±ti ma½, ±vuso s±riputt±”ti. “Paµibh±tu ta½, ±vuso vaªg²s±”ti. Atha kho ±yasm± vaªg²so ±yasmanta½ s±riputta½ sammukh± s±rupp±hi g±th±hi abhitthavi–
“Gambh²rapañño medh±v², magg±maggassa kovido;
s±riputto mah±pañño, dhamma½ deseti bhikkhuna½.
“Sa½khittenapi deseti, vitth±renapi bh±sati;
s±¼ik±yiva nigghoso, paµibh±na½ ud²rayi [ud²riyi (sy±. ka½.) ud²riyati (s±maññaphalasuttaµ²k±nur³pa½)].
“Tassa ta½ desayantassa, suºanti madhura½ gira½;
sarena rajan²yena, savan²yena vaggun±;
udaggacitt± mudit±, sota½ odhenti bhikkhavo”ti.