Ariya-aµµhaªgikamaggavaººan±

374-375. Tato bhagavanta½ pucchanto “atthi pana bhante”ti-±dim±ha. Aµµhaªgikoti pañcaªgika½ turiya½ viya aµµhaªgiko g±mo viya ca aµµhaªgamattoyeva hutv± aµµhaªgiko, na aªgato añño maggo n±ma atthi. Tenev±ha– “seyyathida½, samm±diµµhi…pe… samm±sam±dh²”ti. Tattha samm±dassanalakkhaº± samm±diµµhi. Samm± abhiniropanalakkhaºo samm±saªkappo. Samm± pariggahaºalakkhaº± samm±v±c±. Samm± samuµµh±panalakkhaºo samm±kammanto. Samm± vod±panalakkhaºo samm±-±j²vo. Samm± paggahalakkhaºo samm±v±y±mo. Samm± upaµµh±nalakkhaº± samm±sati. Samm± sam±dh±nalakkhaºo samm±sam±dhi. Etesu ekekassa t²ºi t²ºi kicc±ni honti. Seyyathida½, samm±diµµhi t±va aññehipi attano paccan²kakilesehi saddhi½ micch±diµµhi½ pajahati, nirodha½ ±rammaºa½ karoti, sampayuttadhamme ca passati tappaµicch±dakamohavidhamanavasena asammohato. Samm±saªkapp±dayopi tatheva micch±saªkapp±d²ni pajahanti, nirodhañca ±rammaºa½ karonti, visesato panettha samm±saªkappo sahaj±tadhamme abhiniropeti. Samm±v±c± samm± pariggaºhati. Samm±kammanto samm± samuµµh±peti. Samm±-±j²vo samm± vod±peti. Samm±v±y±mo samm± paggaºhati. Samm±sati samm± upaµµh±peti. Samm±sam±dhi samm± padahati.
Api ces± samm±diµµhi n±ma pubbabh±ge n±n±kkhaº± n±n±rammaº± hoti, maggakkhaºe ekakkhaº± ek±rammaº±. Kiccato pana “dukkhe ñ±ºan”ti-±d²ni catt±ri n±m±ni labhati. Samm±saªkapp±dayopi pubbabh±ge n±n±kkhaº± n±n±rammaº± honti. Maggakkhaºe ekakkhaº± ek±rammaº±. Tesu samm±saªkappo kiccato “nekkhammasaªkappo”ti-±d²ni t²ºi n±m±ni labhati. Samm± v±c±dayo tisso viratiyopi honti, cetan±dayopi honti, maggakkhaºe pana viratiyeva. Samm±v±y±mo samm±sat²ti idampi dvaya½ kiccato sammappadh±nasatipaµµh±navasena catt±ri n±m±ni labhati. Samm±sam±dhi pana pubbabh±gepi maggakkhaºepi samm±sam±dhiyeva.
Iti imesu aµµhasu dhammesu bhagavat± nibb±n±dhigam±ya paµipannassa yogino bahuk±ratt± paµhama½ samm±diµµhi desit±. Ayañhi “paññ±pajjoto paññ±satthan”ti (dha. sa. 20) ca vutt±. Tasm± et±ya pubbabh±ge vipassan±ñ±ºasaªkh±t±ya samm±diµµhiy± avijjandhak±ra½ vidhamitv± kilesacore gh±tento khemena yog±vacaro nibb±na½ p±puº±ti. Tena vutta½– “nibb±n±dhigam±ya paµipannassa yogino bahuk±ratt± paµhama½ samm±diµµhi desit±”ti.
Samm±saªkappo pana tass± bahuk±ro, tasm± tadanantara½ vutto. Yath± hi heraññiko hatthena parivaµµetv± parivaµµetv± cakkhun± kah±paºa½ olokento– “aya½ cheko, aya½ k³µo”ti j±n±ti. Eva½ yog±vacaropi pubbabh±ge vitakkena vitakketv± vipassan±paññ±ya olokayam±no– “ime dhamm± k±m±vacar±, ime dhamm± r³p±vacar±dayo”ti paj±n±ti. Yath± v± pana purisena koµiya½ gahetv± parivaµµetv± parivaµµetv± dinna½ mah±rukkha½ tacchako v±siy± tacchetv± kamme upaneti, eva½ vitakkena vitakketv± vitakketv± dinne dhamme yog±vacaro paññ±ya– “ime k±m±vacar±, ime r³p±vacar±”ti-±din± nayena paricchinditv± kamme upaneti Tena vutta½– “samm±saªkappo pana tass± bahuk±ro, tasm± tadanantara½ vutto”ti. Sv±ya½ yath± samm±diµµhiy± eva½ samm±v±c±yapi upak±rako. Yath±ha– “pubbe kho, vis±kha, vitakketv± vic±retv± pacch± v±ca½ bhindat²”ti, (ma. ni. 1.463) tasm± tadanantara½ samm±v±c± vutt±.
Yasm± pana– “idañcidañca kariss±m±”ti paµhama½ v±c±ya sa½vidahitv± loke kammante payojenti; tasm± v±c± k±yakammassa upak±rik±ti samm±v±c±ya anantara½ samm±kammanto vutto. Catubbidha½ pana vac²duccarita½, tividhañca k±yaduccarita½ pah±ya ubhaya½ sucarita½ p³rentasseva yasm± ±j²vaµµhamaka½ s²la½ p³reti, na itarassa, tasm± tadubhay±nantara½ samm±-±j²vo vutto. Eva½ visuddh±j²vena pana “parisuddho me ±j²vo”ti ett±vat± ca paritosa½ katv± suttapamattena viharitu½ na yutta½, atha kho “sabbiriy±pathesu ida½ v²riya½ sam±rabhitabban”ti dassetu½ tadanantara½ samm±v±y±mo vutto. Tato “±raddhav²riyenapi k±y±d²su cat³su vatth³su sati s³paµµhit± k±tabb±”ti dassanattha½ tadanantara½ samm±sati desit±. Yasm± paneva½ s³paµµhit± sati sam±dhissupak±r±nupak±r±na½ dhamm±na½ gatiyo samannesitv± pahoti ekatt±rammaºe citta½ sam±dh±tu½, tasm± samm±satiy± anantara½ samm±sam±dhi desitoti veditabbo. Etesa½ dhamm±na½ sacchikiriy±y±ti etesa½ sot±pattiphal±d²na½ paccakkhakiriyatth±ya.